Maria, kaupungilla olisi käyttöä rahoillesi
10.11.2026

Forssan kaupunginvaltuutettu Ville Sundell (Vihr.) on löytänyt kaupungin taloudesta erikoisen menoerän. Mielipidekirjoituksensa (FL, 10.11.2026) lopuksi hän kysyy, miksi Forssa maksaa 1,3 miljoonaa euroa vuodessa siitä, että se saa säilyttää seudun alhaisimman kunnallisveroprosentin tittelin.
Pieni tarkennus kirjanpitoon. Forssa ei maksa kyseistä summaa kenellekään. Se on laskennallinen verotulo, joka jäisi keräämättä, jos veroprosenttia ei nosteta naapurikuntien tasolle. Keräämättä jätetty vero ei ole kaupungin meno. Jos olisi, kaupungin suurimpia kulueriä olisivat kaikki verot, joita emme ole vielä keksineet periä.
Toki pienempi verokertymä merkitsee vähemmän rahaa kaupungille. Samalla se merkitsee enemmän rahaa asukkaille. Kumpikaan ei ole automaattisesti parempi ratkaisu ilman tietoa seurauksista.
Sundellin kirjoituksessa tärkeään rooliin pääsee myös Maria. Hänen verotettavat ansiotulonsa ovat 22 472 euroa. Kirjoittajan yksinkertaistetun laskelman mukaan 0,1 prosenttiyksikön korotus veisi Marialta vuodessa 22,47 euroa ja kasvattaisi kaupungin verotuloja noin 330 000 eurolla.
Ei suuri summa Marialle. Varsinkaan silloin, kun asiaa tarkastelee joku muu kuin Maria. Mutta veronkorotusta ei perustella vain sillä, kuinka pieneltä se näyttää jaettuna yksittäiselle veronmaksajalle. Myös lisärahan tarve ja käyttötarkoitus pitää osoittaa.
Sundell on oikeassa yhdessä olennaisessa asiassa. Hyvät palvelut voivat olla asukkaille tärkeämpiä kuin veroprosentin muutama kymmenys. Palvelut eivät kuitenkaan muutu paremmiksi pelkästään siksi, että niitä varten kerätään enemmän rahaa. Ratkaisevaa on, mitä rahalla saadaan aikaan.
Forssan taloudessa on myös oikeita haasteita. Vuoden 2025 tilinpäätös oli 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja kaupungin lainamäärä pieneni 34,8 miljoonasta 31,4 miljoonaan euroon. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä taas ennakoidaan lähes kahden miljoonan euron alijäämää. Ylijäämävuosi ei poista tulevia ongelmia. Alijäämäennuste puolestaan velvoittaa arvioimaan sekä menoja että tuloja, ei valitsemaan veronkorotusta suoraan laskimen ensimmäisestä näppäimestä.
Kuntatalouden kestävyyttä on arvioitava vuosikatteen, investointien, palvelutarpeiden ja useamman vuoden talousnäkymän perusteella. Alhaista veroprosenttia ei kannata puolustaa pelkkänä kunniamerkkinä. Mutta sen nostamista ei voi perustella silläkään, että naapurit ovat onnistuneet verottamaan enemmän.
Sundellin laskelmissa Marian rahat ovat jo kaupungin. Maria itse ei vain ole vielä kuullut asiasta.
Kalle Lahtinen
Kirjoittaja on Forssan Kokoomus yhdistyksen viestintävastaava
